Minkälainen palvelu on kynnyksetön?

Helsingin sanomat kertoi 8.5.2019 Espoolaisesta miehestä, joka on vangittu epäiltynä noin 40 alaikäisen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Groomaajan päätyökaluna oli Instagram.

Grooming itsessään on hirveää. Hirveämmäksi sen tekee jutun antama perspektiivi.

Näkisimmepä edes jäävuorenhuipun verran groomingista.

 Nyt ei olla lähelläkään. Jäävuoresta 10% on näkyvissä.

Espoolaismiehen 40 uhrista taas vain yksi oli uskaltanut kertoa asiasta aikuiselle. Loput 39 uhria selvisivät tätä kautta. Tässä näimme vain 2,5% eli neljänneksen jäävuoren huipusta.

Nykyisin kaikkialla rummutetaan matalankynnyksen palveluita: tule käymään, jätä soittopyyntö, kaikki yhdestä paikkaa. Tämä on sinänsä hienoa ja oikea suunta. Vielä ei kuitenkaan olla perillä.

 Herkimmissä asioissa avoin ovi ei selvästikään riitä. Tarvitaan kynnyksettömyyttä ja jopa sisäänheittäjää.

Nuorille suunnatussa Onks tää normaalia? -palvelussa Eksoten ja Vantaan kaupungin nuoret voivat julkisten chat vuorojen lisäksi jättää soittopyynnön tai pyytää henkilökohtaisen chat ajan. Soittopyynnön jättäminen vaatii ainoastaan puhelinnumeron jättämisen ja on sinänsä superhelppoa. Kuulostaa kynnyksettömältä - eikö? Kokemuksemme kuitenkin on..

Soittopyynnön jättäminen ei todellakaan ole nuorille matalaakynnystä

 Soittopyyntöjä jätetään vähän. Harva nuori haluaa tuiki tuntemattoman ihmisen soittavan hänelle ja alkavan juttelemaan kaikista henkilökohtaisimmista asioista.

 Puhelin on monen nuoren mielestä vihonviimeinen kanava yhteydenpitoon - liian pelottavaa.

Henkilökohtainen chat aika sen sijaan kerää enemmän yhteydenottoja. Sitäkin varten pitää jättää oma puhelinnumero, mutta se ei tunnu haittaavan, koska kukaan ei siihen soita. Juttelu herkimmistä asioista hoidetaan turvallisesti chatissä.

Onko anonyymi chat siis nuorelle kynnyksetön palvelu? Todennäköisesti näin on. Väitän kuitenkin, että..

Palvelun kynnyksettömyys ei riitä

Moni löytää chatin hakemalla sitä ja hyvä niin. Kaikkien toimintakyky ei kuitenkaan riitä etsimiseen. Seuraavassa blogitekstissä jatketaan pohtimista: miten kynnyksetön verkkopalvelu saadaan menemään asiakkaan luokse niin, ettei asiakkaan tarvitse mennä palvelun luokse?